Hohhoi, Juhannuksen vietosta ollaan selvitty - ja onhan se rankkaa olla reissussa, pakata, purkaa ja pyykätä - se mulla nyt päällimmäisenä jäi mieleen ;O Ihan hauskaakin välillä oli tosin ja ennenkaikkea oli hassua huomata että Hui 4kk oli koiraporukan helpoin otus - se tyytyi tarkkailemaan ja uskoi kun sitä joutui jostakin asiasta komentamaan. Toisin kuin Vau joka sählää ja äheltää jatkuvasti, härkkii toisia koiria - juoksee järven ja mökin väliä, pöllii kaikki hanskat ja lippikset jne ;) Osku puolestaan on mestaripiipittäjä aina reissussa, se ei kerta kaikkiaan osaa olla tyytyväinen. Tietysti se joutuu aina olemaan kiinni jossakin, koska muuten se kävisi joko anoppilan naapurin navetossa pyörimässä siinä itsessään tai vaihtoehtoisi söisi mun porukoiden mökkinaapureiden grillieväät alta aika yksikön.. Mutta se sanottakoon kaikkien koirien eduksi että yöt nukkuivat vaunussa todella rauhassa ja antoivat isäntäväen nukkua aamuisin pitkään - mikä varsinkin ensimmäisen valvotun yön ja 2000 tapetun hyttysen jälkeen oli erityisen tarpeellista..

Itse koiratouhut jäivät aika pienelle osalle. Perjantaina tein Huille anoppilassa jäljen. Jälki vanhentui n.30 minsaa. Olin tohkeissani lähettämässä Huita janalta (n.1m), mutta huomasin jo sitä lähettäessäni olevani väärän männyn juurella (jälki oli korkeassa heinikossa, missä muutama mänty). Hui bongasi jäljen meidän takaa n.1.5m päästä, joten hieno huomata että se todella on yhdistänyt mitä jäljellä tehdään - vaikkakaan meidän janareeni ei nyt mennyt ihan putkeen ;D Mutta itse jälki oli taas tosi hyvä. Kulmat oli nyt tosi tarkat, aivan superpätevä pieni mies! Huomenna pitää päästä uudelleen jäljelle!

Reissussa otin muutamia tottistelujuttujakin, kuten myös tänään sunnuntaina kotosalla. Koko porukka ollaan aika väsyjä reissusta, joten ensi viikolla jatketaan sitten taas kun tästä Juhannuksesta ollaan toivuttu :)