Sunnuntai-illan jälki lähimetsässä sujui mielestäni tosi hyvin. Lähetin noin 4-5 metrin päästä janalta ja Hui eteni suoraan ja nappasi jäljen hienosti. Se jäljesti tarkasti ja napsi mukaansa nappulat, toki metsään niitä myös jäi. Eka kerran jäljellä oli mukana myös välipurkki, jonka jälkeen Hui jäljesti edelleen motivoituneesti. Myös kulmat olivat ok.

Tänään maanantaina alkoi sitten työt ja voi KÖKKÖ! Mitkä motivaatiot?!!? Näin loman loppumisen kunniaksi hilpasin kuitenkin hieman aikaisemmin ja treffasin treenien merkeissä Tainan ja Ipan. Tehtiin ensin metsään jäljet Emmalle, Vaulle ja Huille + sitten otettiin esineet sekä aikuisilla että pennuilla. Meillä oli kyllä tositosi taitavia koiria matkassa!

Vau lähti jokaiselle esinepistolle vasta toisella kertaa, ts. se meni ekalla lähetyksellä palan matkaa ja kääntyi takaisin kierrokset kaakossa ikäänkuin kysyen että "ai niin mitäs minä olinkaan tekemässä.." Mutta toisella lähetyskerralla nousi sitten aina esine, ja hienosti Vau sitten lopulta kaikki kolme esinettä lähetyslinjalle kuljetti - ja oli niiiiin tohkeissaan :) Huin kanssa otettiin myös kolme esinettä niin että kävelin Hui liinassa esineruudussa vähän esineistä höpöttäen ja heti kun Hui bongasi esineen riekuttiin ja leikittiin esineellä ja käveltiin se Huin suussa yhdessä lähetyslinjalle - missä vaihdoin esineen leluun.. "Ongelmaksi" tässä(-KIN) asiassa osottautui vaaniminen, ts. Hui ei ota metsässä esinettä heti suuhunsa vaan rupeaa vaanimaan sitä tuijottaen vuorotellen minua ja esinettä.. Kun innostan sitä ja/tai otan esineen omaan käteeni ja ryhdyn leikkimään se lopettaa vaanimisen ja alkaa leikkiä esineellä.. HUOH! Mitenköhän tämänkin kanssa pitäisi edetä ettei lopputulemana olisi koiraa mikä kyllä löytää hienosti ja nopeasti esineet mutta jää sitten väijymään niitä metsään sen sijaan että kiikuttaisi ne emännälle ;O

Huin jälki oli jo aikast pitkä, olisiko ollut siinä 150m. Jäljellä taasen kolme kulmaa ja janalla matkaa noin 5 metriä. Hui bongasi jäljen hienosti ja jäljesti omaan makuuni hieman liian reippaasti ja ehkä huolimattomammin kuin eilen - Taina tosin oli eri mieltä ;) Noh, nyt pitää pitää hieman taukoa jäljestä, tulipa taas tahkottua jälki neljänä päivänä peräkkäin - ja seuraavaksi onkin sitten peltojälkien vuoro.

Vaun jälki oli aikamoinen vauhtiennätys. Vau oli ihan supertohkeissaan ja kaasutteli janalla ensin yli jäljen - ja luulin että se olisi jo jäljellä. Korjasi sitten itsensä jäljelle mutta siinä hötäkässä jäi heti ensimmäinen keppi. Sitten mentiin sammalet viuhuen kalliota ylös missä klaarattiin ensimmäinen kulma. Kulman jälkeen olikin taas heti keppi jonka Vau nosti ihan ok. Tämän jälkeen terävän kulman totaalinen missaus, missä kyllä korjasi sitten itse oikeaan suuntaan kun en vaan suostunut liikkumaan Vaun arpomaan suuntaan - vastaavassa koetilanteessa oltaisiin kyllä menty ties minne, Vau oli niiiiin vakuuttunut jäljen oikeasta suunnasta. Loppujälki meni suht ok, Vaun vauhti alkoi hieman jo rauhoittumaan. Kolmas ja viimeinen keppi nostettiin ok.

Metsätouhujen jälkeen siirryttiin Nokian majan kentälle missä otettiin pienet tottistelut pennuilla. Huin kanssa otin lelulla perusasentoja ja vähän seuraamista, mistä ei tullut lasta eikä kakkaa.. Perusasennot ihan ok, mutta seuraaminen ei toiminut nyt - no lyhyttä reeniä vaan tähän ja muutaman askeleen seuraamisia. Luoksetulossa ensin pitkällä matkalla hienot banaanit, joka saatiin korjattua toisella kertaa lyhyellä matkalla ja lelun ollessa suoraan mun edessä - näkyvissä. Namilla luoksetulon loppuasentoja ja imutusta sekä muutama perusasento, mitkä ok. Loppuun vielä eteenmeno pallolle, joka ok. Hih, kentällä Huita luultiin lyhytkarvaiseksi collieksi - bortsusta onkin sitten moneen ;D

Illalla otin vielä peilin edessä hieman lelulla perusasentoja ja seuraamista, mitkä nyt mielestäni ok. Lisäksi aloitettiin "kierrä" reenit, ts. vein narulelun betonirenkaan taakse yhdessä Huin kanssa ja käskytin herraa sitten lelulle "kierrä" käskyllä. Lopuksi naposteltiin vielä iltaruoka ampumisen yhteydessä, ei reagointia.

Osku on nauttinut tänään hieman viileämmästä päivästä  - herra viihtyy nyt vattupuskassa vattuja syöden. Hassu eläkeläisvaari!