Siis voi WAU mikä koulutus oli tänään! Osallistuttiin Huin kanssa Procaniksella Christa Enqvistin koulutukseen ja olipa mielenkiintoinen ja huippu päivä. Mukana oli varsin moninainen kirjo koiria, reenasimme niin että kaikki koirakot ottivat kaksi kierrosta, á 20min.

Kirjoittelen tähän vähän tajunnanvirralla - loppuun vähän suoremmin muistiinpanoista.

Koulutusta varten jokaisen oli tullut miettiä valmiiksi 2-3 asiaa mitä halusivat reenata - meillä se oli yksin ja ainoastaan koulutukseen mentäessä vire ja/tai asenne - ja niihin liittyen se miten saadaan se sama asenne mitä itse reeneissä on siirrettyä ja kestämään itse koetilanteessa.

Ensin näytettiin miten teemme alkuvirittelyt, siitä pieni siirtymä ja Christan käskyttämänä seuraamista. Vire oli ok, arvioin sen kouluarvosanoin 8 luokkaa olevaksi. Seuraaminen oli Christan mielestä mallikasta, hyvää ja kaikin puolin korrektia. Hän ymmärsi kuitenkin mitä paremmalla vireellä tässä tarkoitan. Tehtiin vielä piitkä luoksetulo, mikä ok + nouto. Noudossa oli hieman outoa kikkailua, mm. hurjaa kapulan puremista - mihin nyt ei kiinnitetty huomiota koska se ei ole ollut Huille tyypillistä. Eka sessio meni pitkälti puhumiseen, mistä avainasemaan nousi nuoren koiran asenteen rakentaminen. Christan(-kin) mielestä Huin kanssa olisi hyvä nyt palata reilusti taaksepäin - kasvattamaan sen asennetta paremmaksi ja samalla hakea sitä rentoa asennetta vauhdikkailla reeneillä (mm. kahden lelun leikkiä jonka olen jostain syystä ihan kokonaan unohtanut!!). Paljon tuttua juttua, mutta paljon myös uusia asioita mietittäväksi .

Huin kanssa on mitä todennäköisemmin käynyt niin että siirtymä pilkotuista reeneistä ja sen "asennekasvatuksen" ollessa vielä pahasti kesken on tullut kiirehtiminen itse kisoihin ja Hui on kokenut liian suuren pettymyksen itse koetilanteessa mikä on osaltaan johtanut vireen laskuun sekä epävarmuuteen. Tästä taas on muodostunut jonkinlainen oravanpyörä osittain reenitilanteisiinkin, ts. en ole osannut olla nipottamatta ja palaamatta tarpeeksi taaksepäin nostattaakseni ja ylipäätään kasvattaneekseni sen asenteen oikealle tasolle - tuhma minä! .

Onhan tästä ollut monien monien monien ihmisten kanssa puhetta, mutta en vain ole osannut ajatella tätä asiaa näin avarakatseisesti. Christalta tuli Huin suhteen mukavan positiivista palautetta ja monesti hän muisti mainita että Hui on nuori, vireen aikaansaaminen kestää (ja on normaalia että se tekee aaltoliikettä nuorella koiralla) sekä että voisin tarkastaa myös omia tavoitteitani, ts. osata laskea vaatimustasolla rimaa vielä tässä vaiheessa alemmas. Ja olla nipottamatta, ööö .

Toisessa sessiossa otettiin maahanmenoja, ensin näytin miten hienosti Hui tekee niitä heittäytymällä - esim leikin lomassa. Sitten yhdistettiin tämä itse seuraamiseen, missä eka ihan ok nopea - mutta olikohan se nyt sitten toinen vai kolmas toisto missä Hui teki maahanmenon, mutta ns. väärällä tekniikalla. Christalta vinkiksi tähän se että vahvistaa oikeaa tekniikkaa tällä tyylillä mitä olen tehnytkin, mutta myös itse liikkeeseen olisi hyvä liittää tiukemmat kriteerit - ts. jos tekee väärällä tekniikalla niin ei palkkaa - vaan kunnon avun kanssa uusiksi ja hyvästä suorituksesta hyvä palkka. Koiralle pitää hahmottua ero MISTÄ palkka tulee ja mistä ei. Hinkkaamista pitää välttää, ts. jos koira tekee ekalla oikein ja nopeasti - niin ei toistoja. Jos koira ei osaa tehdä heti oikein sitä autetaan jotta se ei tule epävarmaksi.

Toisena liikkeenä toisessa sessiossa otettiin vauhtinoutoa. Tätähän Huin kanssa ei ole otettu piiiitkään aikaan koska olen jotenkin päättänyt päissäni niin että Hui aijaa ja sillä ei voi vauhtinoutoa ottaa... Lelua ei otettu "isosti" näkyviin, vaan kaivoin sitä vain hiukan taskusta samalla antaen vapautussanan "jes!". Ensin Hui ei tietysti osannut kapulasta irroittaa vaan virkaintoisesti yritti sitä edessäni luovuttaa.. Muutaman toiston ja vähän runsaammaan lelun näytön jälkeen Hui osasi irrottaa kapulasta vauhdissa ja sai lelun palkaksi. Vauhtinoudon tueksi paljon kahden lelun leikkiä, missä Huille paremmin muodostuu ajatus siitä että "jes!" sanalla saa irrottaa ja että siitä seuraa lelu. Vauhtinoudossakin pitäisi pyrkiä siihen että lähtöasetelma olisi mahdollisimman kisamainen, ts. koira ei voi tässäkään koskaan tietää saako se palkan vauhdista vai vasta "perillä". Palkkausajankohta pitää pyrkiä pitämään koiralle aina yllätyksenä - kaikissa reenitilanteissa.

Sitten hieman muistiinpanoista ranskalaisin viivoin:

  • reeneissä aina pyrkimys olemaan kisanomainen - vartalo suorassa, palkat piilossa yms.
  • aseneteen kasvatusta vauhdikkailla reeneillä, isolla palkkauksella, riman laskulla -> paljon palkkaa ja itsetunnon nostatusta (niin tuttua!)
  • perusasentoreenausta -> koiraa provosoidaan lähtemään liikkeelle vartalon kallistuksella tms. Koira EI kuitenkaan saa liikkua ennen käskysanaa ja ohjaajan liikettä. Kun koira tietää tarkalleen perusasentopaikkansa, sen on helpompi pitää paikkansa myös seuraamisessa.
  • koiran muistuttaminen. Jos jokin asia (esim käännökset) on koiralle vaikeat sitä voidaan käskysanaa toistamalla muistuttaa juuri ennen oletettua virhe kohtaa. Haetaan onnistumisia muistuttamisella, jolloin päästään palkkaamaan ja koira oppii mitä siltä haetaan.
  • kun koiran tekemisiä korjaa (esim liikkuu paikallaolossa) suuttumus ei saa jäädä päälle. Oikeassa suhteessa kielto + kehu, autetaan tarvittaessa - ei ahdisteta koiraa. Koiran PITÄÄ voida hyvin reenin aikana.
  • esim kaukot. Jos koira tekee vasta 2. käskyllä liikkeen -> ei palkkaa. Yritetään uudelleen, jos tekee ekalla -> superpalkka!
  • jos ongelmia liikkeen osassa, poimi se ulos - korjaa ja vahvista ja liitä takaisin kokonaisuuteen (esim. luoksetulon maahanmeno tms.)
  • kapulan nostoon asennetta:
    • kapula lähelle; heti kun koira koskee kapulaan vapautussana ja palkka - > koiralle tulee kiire kapulan kanssa ohjaajan luo.
    • vauhtinoutoja kuuriluontoisesti, loppuasentoja esim kiertojen kautta
  • reenaamisessa älä käytä hihnaa, leluja, temppuja tai nameja - mitään niin mitä et voi käyttää tulevaisuudessa itse koetilanteessa
  • jos ongelmia jossakin asiassa pyritään auttamaan / muistuttamaan ennen kuin koira tekee virheen.
  • johtajuusharjoituksia (Jonte!)
  • pentuluoksetuloja namia heittämällä - saadaan monia toistoja loppuasennon reenaamiseen.

Huin sessio 1 (Hannan muistiinpanot : kiitos Hanna!!). Sessio 2 muistiinpanot tulikin tuossa ylhäällä mainittua

  • vireen aikaansaaminen kestää!
  • Christa reenaa paljon paloja, palkkaa paljon ja yhdistää sitten paloja liikkeeseen
  • 1.5v. koiran kanssa ei vielä hätää vireen / asenteen suhteen
  • kaikista koirista ei saa "hulluja" - > esim jos koiralla hyvät hermot
  • vaihtelua siitä mistä palkka tulee
  • ennenkuin lähtee vaatimaan, istu alas ja mieti
  • ole AINA samannäköinen ja -oloinen kuin kisassa
  • käytä mielikuvia - > luo koiralle mielikuvia siitä että palkkaa voi tulla mistä vaan

Oli kyllä todella tiedon täyteinen päivä. Paljon tuli vahvistusta siihen mitä tässä on monien kanssa mietittykin ja paljon osasi Christa tuoda uutta näkökulmaa asiaan. Muistiinpanot saattaa olla hieman sekavat, pitää palata niihin vielä monen monta kertaa. Nyt on reenimotivaatiot ihan super, huomenna jatketaan