Kotitoimistopäivän ohessa otin Huilla parit sisätottistelut, painottuen lähinnä kapulan pitoharjoituksiin sekä leluseuraamiseen. Hyvin Hui jo pitää kapulaa, nappaa sen nopeasti ja puree lujasti - ei juuri pyörittele ja jos vähänkään yrittää olen sitä painostamatta hieman torunut ja tukenut leuan alta ja heti taas kehunut kun on purrut tukevasti. Hui kestää hyvin myös sen että liikun taaksepäin ja houkuttelen sitä mukaani - edistystä siis :) Seuraaminen myös ok, ollaan nyt tehty paljon myös ympyrää niin että Hui on ulkokehällä, joutuu vähän enemmän tekemään töitä sikäli että pysyy vauhdissa.

Valtterin neuvolareissulla tallasin Huille jäljen vanhenemaan. Jälki siis pellolle, ja oli sillä taas mittaa - 250 - 300 metriä, kulmia oli sekä suoria että teräviä - kaarta ja s-kiemuraa. Jälki vanheni 1.5 tuntia. Alku lähti hienosti ja jatkui pitkälle yli puoleen väliin varsin mallikkaasti, kun viimeisen terävän kulman jälkeen Hui haahuili aika paljonkin mutta oli kuitekin nenä visusti maassa ja naposteli sieltä jotakin. Ensin luulin sen bonganneen yhä jäljen ja annoin sen työskennellä. Kun se aikansa siinä pyöri ja jatkoi mutusteluaan tajusin että minäkään en niin onnettomasti ole jälkeä voinut talloa - vaan kyse oli siitä että Hui oli löytänyt jotain houkuttelevampaa - jäniksen papanoita ;O Sanoin Huille uudelleen "Jälki" ja hetken tuumittuaan se jatkoi jälkeä jälleen hyvin edeten. Aivan jäljen loppumetreillä se aloitti taas kovan nuuskutuksen ja kun häntä alkoi heilumaan tajusin että kyseessä on jotain muuta kuin nappula mitä se metsästää - ilmeisesti sammakko ;) Tällä kertaa en sanonut mitään vaan odotin passiivisesti ja hetken sammakkoa ihasteltuaan Hui jatkoi matkaa hienosti jäljen loppuun. Että ei nyt ihan napakymppi jäljestys, mutta kai näitä ei niin motivoituneita jälkiä vain tulee - tai olihan Hui nytkin hyvin keskittynyt jäljellä ne ajat kun ei pyydystänyt papanoita tai sammakkoa, joten plääh - en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa?!

Jäljen jälkeen olin jotenkin täynnä virtaa ja lähdin Oskun ja Vaun kanssa kalliolenkille. Hyvin lenkki meni muuten mutta kallioilla piti tietysti pyllähtää pepulleen, Harri ei oikein riemastunut - pitänee olla varovaisempi ensi kerralla..

Illalla otin sisällä vielä pienet sisätottistelut, varsin mukavaa meininkiä.