Pian kanssa sovittiin reenitreffit Nokian pusikoihin, tarkoituksena reenata sekä esineitä että jälkeä. Ja niinhän me reenattiinkin. Pia ja vauveli olivat ahkeroineet sekä Huin että Tuplan jäljen, joten niiden vanhenemista odotellessa tehtiin esineruutu. En tiennyt missä esineet sijaitsivat - ainakaan alussa.. Hui nosti ihan hyvin kaksi ekaa esinettä - tosin ekaa vinkuankkaa piti hieman nakella ja luovutus ei siis ollut hyvä. Kolmatta esinettä sitten etsittiin taas urakalla, esineenä kynsiharja. Pian kanssa tuumittiin että Huille tuntuu olevan tyypillistä kirmata takana ja ylipäätään ruudun rajojen likellä - ei niinkän paljon keskellä. Pitääpä huomioida tämä jatkossa paremmin esineiden sijoitteluissa. Loppujen lopuksi mun piti käydä esine itse katsomassa (että Hui ei esim ollut siirtänyt sitä tms.) ja sen jälkeen lähetettyäni sen se tovin sitä paikansi ja lopulta nostikin. Olipa vaikeeta taas.

Sitten jäljelle. Pia oli tallannut noin kilometrin jäljen neljällä kepillä. Janalla Hui eteni ihan kivasti, otti hieman häiriötä sivussa seisovasta Piasta (tätä häiriöreeniä lisää), nappasi takajälkeä mistä sen sitten käänsin. Huin jäljestys oli hyvää, sille ihan tyypillistä. Oltiin jäljestetty noin 800m kun nousi eka ja vika keppi, ts. Hui nosti jäljeltä vain yhden kepin.. Argh ja ihmetys, en tajua mistä tämä johtui. Tuplalla oli hyvin samanlainen saldo, joten jotain hassua nyt oli joko kepeissä (ei kylläkään ollut!) tai sitten tämä vesisade jotenkin kummallisesti hämäsi koiria - millä kylläkin molemmilla taatusti kokemusta myös vesisateisesta jäljestä ja kepeistä. Noh, ei jäädä märehtimään tätäkään vaan jatketaan reenejä. Ompahan mitä reenata!

Iso kiitos Pialle jäljestä!