Tiistaina huristelin työreissulta suoraan Christan luokse Söderkullaan. Saatiin sovittua pieni reenisessio, minkä tavoitteena erityisesti oli keskittyä meidän tunnariongelmaan. Aloitettiin helpolla tunnarilla, mistä Hui suoriutuikin ihan mallikkaasti. Christa vaikeutti harjoituksia pikku hiljaa lisäämällä kapuloiden joukkoon mm. noutokapuloita, leluja tms. - Hui selviytyi niistä pääsääntöisesti hienosti. Muutaman kerran Hui hieman yritti klähmiä kapuloita, mistä sitä heti tiukasti huomautettiin ja se pyydettiin pois kapuloilta jäähylle. Hetken jäähyilyn jälkeen uusi yritys ja hyvä palkka nätistä tunnarista. Christa oli onnekseni sitä mieltä että Hui tietää hyvin mitä on tekemässä, mutta että sille pitää kertoa nyt mustavalkoisesti että kapuloita EI klähmitä, saati yritetä hilpasta yhtään minnekkään muualle tunnarin suorituksesta.

Sitten tehtiin pieni palkaton setti alle. Christa päätti liikkeet ja käskytti. Aloitettiin muistaakseni luoksetulolle. Kenttä oli märkä ja voi että kun oli ällöä mennä siinä maahan. Hui myös lähti seisomasta luokse Christan käskystä! Sitten taidettiin tehdä idari, hitaita jääviä ja tahmeaa seuraamista - ärsyttävää koomailua. Hui selkeästi muisti Christan ja piti hieman jämäillä . Idarin jälkeen ohjattu, ja loppuun kaukoja. Koomailua.. Sitten tunnari, missä Hui teki hyvän suorituksen - toi nätisti oman, hienoa! Tämä toi selkeää valoa siihen missä meidän ongelma tämän tunnarin suhteen nyt oikein on.

Tämän setin jälkeen juteltiin hyvä tovi, ja Christa muistutti kuinka tärkeää on kerrata ihan niitä perusasioita. Pitäisi nyt ihan miettiä viikkotasolla mitä kerrata minäkin päivänä ja vahvistaa kaikkea mahdollista kohti kesän kisaturneeta. Christalta paljon hyviä vinkkejä, kiitos!

Sitten jatkettiin vielä tunnarilla. Vaihdettiin vähän paikkaa ja Hui sitten päättikin että eihän sinne tunnareille voi mennä ollenkaan. Kieltäytyi siis täysin lähestymästä tunnareita ja yritti vaan tiukasti oikealle - paikkaan missä edellisen kerran tunnarit olivat. Tästä tulikin sitten todella tiukka kamppailu. Huita käytännössä raahattiin, kannettiin, työnnettiin - kaikkea muuta kuin houkuteltiin kapuloille. Ja sitten kun Hui oli kapuloilla, niin eipä herra suostunut kapuloihin edes katsomaan - saati haistelemaan. Aika kädenvääntö käytiin. Väittäisin että tässä tapeltiin ainakin puoli tuntia ennenkuin Hui alkoi antaa periksi ja suostui menemään kapuloille ITSE + ottamaan ITSE kapulan suuhunsa. Kun se näin teki, se sai tietysti ihan hurjan hyvän palkan. Se joutui tekemään useita toistoja ja pikku hiljaa vapautui aina enemmän ja meni päättäväisesti kapuloille ja haisteli hienosti! Hui siis selkeästi veti herneen nenään kun sitä ekassa setissä komennettiin että kapuloihin ei saisi koskea ja päätti sitten että ei tee koko hommaa. Valitettavasti se ei vaan ole valittavissa oleva vaihtoehto! Palkkailin Huita hyvän tovin kunnes Christa sanoi että otetaanpa vielä uudestaan. Pallon perässä juoksentelu oli tehnyt tehtävänsä ja nollannut Huin pään - ja se yritti uudelleen samaa - lähti väistämään kapuloita. Nappasin sen heti takaisin, annoin hieman tukkapöllyä ja lähetin uudelleen kapuloille - nyt oli reitti suora ja oma löytyi hienosti! Huippua!

Tämä samainen taisteluhan aloitettiin kesällä leirillä, mutta sitä ei saatu vietyä loppuun. Nyt saatiin ja olen tosi tyytyväinen siitä! Iso kiitos sinulle Christa!! Me yritetään nyt Huin kanssa selviytyä tästä taas eteenpäin!

Eilen keskivkona reenattiin Pian ja lapsukaisten kanssa Nokialla. Hui aloitti, kuinkas ollakaan - tunnarilla. Tehtiin suhteellisen helppo ja se meni hienosti. Meno- ja paluuvauhti nyt aika vaisut, mikä lienee ymmärrettävää . Vaikeutettiin tehtävää, heiteltiin sekaan leluja ja noutokapuloita - ei aiheuttanut Huille ongelmaa, hienosti haisteli ja toi oman luovutukseen. Edelleen vaikeutettiin, mutta hyvin onnistui. Sitten jatkettiin ruutu reenillä. Ensin merkkiä ja siitä palkkaa. Ruutuun lähetys ok, palkka seisomisesta. Otin loppuosan erikseen. 

Tämän jälkeen pieni tauko ja sitten jatkettiin. En muista millä me aloitettiin, mutta tehtiin ainakin ohjattu, oikean haku. Se ok. Tehtiin vielä alle pieni palkaton setti - suora luoksetulo sekä nouto muistaakseni ja päälle tunnari - edelleen hienosti! Hyvä Hui!! Loppuun heittelin palloa hankeen ja jossakin Hui hieman teloi toista etutassua, "yläanturaa" - siihen tuli pieni vekki mikä vuoti verta. Hyvin se verentulo rauhottui kun painelin siihen kylmää lunta. Kotona vielä suihkuttelin useamman kerran desinfiointiaineella ja yön Huisku piti sukkaa - joten eiköhän se siitä nopsasti toivu. Onneksi ei auennut tassunpohjasta antura.

Kiitos Pialle reeneistä, jatketaan taas!