Perjantaina otin kotona Huilla hieman tottista kotipihassa. Itse tottistelun yhteyteen otin nyt ekaa kertaa myös ampumisen, missä Hui reagoi aika paljon ekaan paukkuun. Se siis keskeytti tekemisen ja katsoi hämmentyneenä paukun suuntaan. Hetsasin lelulla ja jatkoin tekemistä - jolloin se ihan normaalisti jatkoi mun kanssa, eikä pälyillyt sen enempää. Kökkö juttu kuitenkin, lisää ampumisreenejä siis. Oma olotila oli aika rähjänen ja reenit jäi perjantain osalta lyhyiksi, iltasella kävin kuitenkin naapurin Hannan ja Oskun sekä Vaun kanssa metsälenkillä.

Lauantaina Hui aloitti aamuruoalla ulkona niin että Harri ampui - Hui söi hyvin vaikkakin se selkeästi kuuli paukut, mutta ei reagoinut sen kummemmin. Päivä meni touhuillessa pihahommia ja taistellessa väsymystä vastaan - ainoastaan iltasella sain aikaiseksi ottaa hieman tottista Huin kanssa jonka yhteyteen (tai leikin yhteyteen) otettiin taas ampuminen. Hui leikki hyvin eikä välittänyt nyt paukuista ollenkaan.

Sunnuntaina aloitettiin samalla kaavalla, eli Hui söi aamuruokansa ulkona Harrin ampuessa. Ei reagointia. Päivällä kävin tallaamssa sille aika kinkkisen jäljen tuohon kotimetsään. Jäljen vanhetessa otin tottista kotipihassa. Ensin seisomista pallolla, tähän ihan hyviä suorituksia ja olin tarkkana mistä palkka lentää. Sitten luoksetulon loppuasentoja, jotka myös hyvin. Hieman istumista, käännöksiä ja seuraamista imutuksella + loppuun puiden kiertoja ja temppuja. Pätevä mies :)

Jälki oli siksi kinkkinen että risukkoisuudesta johtuen se oli tosi kiemurteleva ja oli siinä varmaan 2-3 puunrungon ylitystä + yksi polunylitys. Kaikki aiheuttivat selkeästi päänvaivaa, mutta hienosti Hui ne itse ratkaisi. Jälki oli mielestäni tosi hyvä, yksi pieni hama siellä tuli mutta siinäkin Hui korjasi itsensä takaisin jäljelle ja minä pysyin hiljaa ja passiivisena :) Jälki oli varmasti yli 300 metriä pitkä, nappuloita oli aika harvakseltaan ja jälki vanheni tunnin. Seuraavaksi olisi kai hyvä mennä taas pellolle.