Treffasin Tainan ja koirat kera Huin, Vaun ja Valtterin vielä Pinsiön koululla lauantai-illalla.

Otin Vaulla tottisteluja, seuraamista pitkiä pätkiä (mikä oli yllättävän hyvää!), parit luoksetulot sekä jääviä liikkeitä sekä idaria - missä Vau varsinkin seisomisessa kääntyili sitä tahtia mitä minäkin :) No, meillä se ei nyt ole niin nökön nuukaa :)

Huilla aloitin makupalajutuilla ja Taina ampui. Hui huomioi varsinkin kaksi ekaa paukkua - lähinnä vilkaisemalla paukkujen suuntaan mutta jatkoi hyvin tekemistä kun pyysin. Kolmas paukku meni Huilta ohi korvien - hyvähyvä :)

Otin muutamat luoksetulon loppuasennot lelulla, missä jo kolmannessa toistossa Hui tuli laukalla - vaikkakin saisi tulla paaaaaljon voimakkaammin. Mutta jos lelulle on siirrytty vasta tänään iltapäivällä, niin ei kai tuloksia ole nähtävissä vielä illalla ;D  Tämän lisäksi otin muutamat kapulan pidot sekä vauhtinoutoleikkiä - missä Hui kantoi meidän omaa reenikapulaa kuin jotain barbin käsilaukkua - päästä ja somasti etuhampaillaan. Mähän olen käyttänyt sellasta tosi kevyttä pientä söpöä kapulaa - mutta kun koitin sitten Tainan 650g kapulalla niin johan löytyi oikea puruote :) Vaihdan siis kapulan "kunnolliseen", sen kanssa kun ei näemmä pystynyt häröilemään miten sattuu. Painavamman kapulan kanssa siis muutamat vauhtinoutoleikit ja loppuun loppuleikit frisbeen kanssa.

Tokottelukentältä siirryttiin esineruutuun. Tallattiin täyspitkä mutta hieman kapeampi ruutu. Vau oli mukana tallailemassa. Esineistä yksi oli takakulmassa, yksi suht keskellä ruutua ja kolmas ruudun etuosassa reunassa. Vaulla haetutin kaksi esinettä, mitkä nousi yhteensä noin 10 lähetyksellä.. On se jännä miten se käy kierroksilla ruudussa ja ei kerta kaikkiaan kykene toimimaan järkevästi.

Huilla puolestaan kolme esinettä hajuhauilla. Ekaa esinettä (takanurkka) ei Hui meinannut paikallistaa, ei tuullut niin yhtään. Lopulta Hui tajusi esineen ja lähetin sen palattuamme hieman lähemmäs ruudun lähetyslinjaa. Hyvin esine nousi ja tämän ekan esineen Hui toi hyvin mulle käteen asti reviteltäväksi. Toisen esineen Hui paikallisti hyvin, minkä tulkinta oli mulle vaikeaa koska se ei pyrkinyt mitenkään esinettä ottamaan - vaan ikäänkuin olisi tiennyt että ei sitä saa ja vain tuijotti esinettä ja mua vuoron perään. Palasin etulinjalle ja lähetin, Hui lähti hyvin suoraan ja nappasi esineen - minkä pienen houkuttelun jälkeen toi mulle. Selkeää omimista oli ilmassa ;) Kolmannella esineellä sama juttu, esineen ihmettelyä, paluu etulinjalle ja lähetys - hyvä löytö ja esineen jemmausta, mutta houkutellen toi kuitenkin mulle. Loppuun megapalkat frisbee-leikillä. Plääääääh! Onkohan kuinka järkevää leikkiä noilla esineillä kun Hui selkeästi alkaa omimaan - tai ehkä alkaa? Ja miksi nuo mielikuvareenit tuntuu toimivan paremmin? On se vaikeeta, mutta kuten todettiin Tainan kanssa, ei se niin kivaa ja haasteellista olisikaan - jos se olisi tehty liian helpoksi ;D