Eilen sunnuntaina Tainan, Mikon ja Penan kanssa Pinsiön puskissa jälkireeneissä. Ei kestänyt kantti jättää viime keskivkolta reenejä yhteen jälkeen, joten päädyin sitten eilen jäljelle - ja tarkoitus olisi jäljestää vielä keskivkonakin.
Taina teki Huille noin kilometrin jäljen, jana oikealle kolmella lähetyspaikalla. Keppejä kolme, idea jälleen siinä että jäljestä nyt sydämesi kyllyydestä (keskivkona otetaan lyhyt jälki missä 2 keppiä suht lyhkäsin välimatkoin).
En ottanut esineitä, hieman hysteriaa pukkaa Laioksen visiitin jäljiltä.

Jälki vanheni tasan kaksi tuntia. Hui lähti janalle hyvin, tarkasti takajälkeä pari metriä ja hienosti kääntyi oikeaan suuntaan. Ihan uskomatonta, olisikohan neljäs kerta peräkkäin kun jana ihan napakymppi. Toivottavasti se on sitä myös tulevaisuudessa. Jäljestys oli taas aika raivokasta, pidättelin vauhtia aika tavalla. Kulmat oli tarkat ja kaksi ekaa keppiä nousi hienosti. Hyvin malttoi ilmasta, huippua. Vikalle kepille tuli joku säätö, siinä oli kulma ehkä liiankin lähellä ja Hui hieman siinä surffasi - oltiin tosi lähellä tietä, liekö joku siinä säätänyt sitten vai mitä (trafiikkia metsässä riitti). Hui ajoi vikan kepin ohi noin metrin päästä - palattiin sitten ikään kuin etsimään sitä kutoskeppiä. Hyvin löytyi. Olin tosi tyytyväinen reeniin, tuo vikan kepin ohitus oli selkeä työtapaturma eikä liity nyt mitenkään tähän malttamattomuuskuvioon. Hyvä reeni - parempi mieli! Kiitos Taina!

Tänään otetaan kisamaista (no ei nyt kovinkaan kisamaista..) reeniä Kyötikkälässä ja ke sitten vimppa maastoreeni. Jännää!