Ei tästä tule kyllä yhtään mitään. Se on päällimmäinen fiilis tämän päivän reenien jäljiltä..

Treffattiin Pian kanssa Pinsiön koululla, mitä ennen Pia oli ystävällisesti käynyt tallaamassa sekä Huille että Tuplalle jäljet. Ensin kuitenkin otettiin tottista. Kenttä on Huille tuttu. Aloitettiin ilmoittautumisella, minkä jälkeen seurautin Huin paikallaoloon. Kentällä oli Tuplan ruutuhässäkät sekä yksi iso nahkapallo. Huin paikallaolossa ei ollut mitään ongelmaa, ne ONGELMAT alkoivat vasta sen jälkeen. Ts. Hui ei noussut yhtikäs mihinkään vireeseen paikallaolon jälkeen ja reeni olisi tietysti pitänyt tajuta lopettaa heti siihen - tai saada se nousemaan jollakin tavalla ja palkata siitä. Mutta kun ei ole taitoa - miten se menikään - mikä on kun taidot ei riitä????

Otettiin siis pieni pätkä seuraamista virittelysanojen jälkeen ja Hui oli ihan koomassa. Se kytsi eteenpäin ja oli kuin mikäkin laama. Ei petrannut käännöksistä, täyskäännöksissä sain suurin piirtein työntää jalalla sen pois alta. Heti kun vapautin sen käskyn alta, se vapautui - ja tietysti vapautui entisestään kun teetätin sillä parit temput. Homma ei vaan voi toimia noin että aina ensin pitää saada temputella ja hillua ja killua lelussa kiinni ja sitten suorittaa tottista - vai löytyykö jostain PK tuomari mikä sallii moisen virittelyn ?? Otettiin seuraamista muutamia pätkiä ja lopetettiin sitten muistaakseni pelkästään suht hyvään kontaktiin perusasennossa.

Multa alkaa olla eväät loppu tuon virkamiehen kanssa, tai on ollut jo aika pitkään.. Luulin jo niin että tuo asia olisi petraantumassa mutta tämän päivän reeni osoitti että ongelma on aina vaan olemassa ja paskin juttu on se että en tajua edelleenkään mikä koomautumisen aiheuttaa. Miksi tuo koira ei vapaudu ja tee asioita iloisesti? En mitenkään painostanut sitä tai toiminut eri tavalla kuin hyvin menneissä reeneissä - syy ei voi olla siis siinäkään. En edelleenkään ymmärrä sitä että miksi Hui ei yritä? Sitä on niin paljon palkattu positiivisesti vahvistaen, että miksi se ei pyri tekemään kaikkea sitä mitä hyvin osaa - vaan se laskee itseään entisestään. Tässä alkaa jo kohta käydä mielessä että pitääkö meidän oikeasti vaihtaa lajia kun tämä on näin vaikeeta? Koko syksy + talvi reenattu, eikä edistystä ole tapahtunut yhtään. On tehty (paljon!) riekkumisreeniä, reenattu palkkaamattomuutta, oltu erilaisissa paikoissa jne..

Masentavinta tässä on se että metsässä Hui on kuin pieni jäljestyskone. Pia oli tehnyt hyvän jäljen, kolme keppiä ja pari terävää ja paljon risteileviä lenkkipolkuja jne. Oli siellä pari kohtaa missä Hui hieman joutui korjailemaan, mutta ihan supersuoritus - kaikki kepit nousi ja janakin oli aivan super! Tositosi taitava Huisku!

En tiedä, teen nyt varmaan niin että jätän koko tottiksen vähän taka-alalle, reeniä ehkä kerran viikossa ja keskityn metsäjuttuihin. Kesäkuulle olen suunnitellut AVOimen kisaa, menee sitten syteen tai saveen - voihan se pieleen toki mennä millä tahansa osa-alueella. En vain haluaisi kokea samanlaista nöyryytystä kuin Harjavallassa . ..varsinkin kun tiedän että Hui OSAA. Sehän tässä ketuttaakin jos mikä!