Eilen sunnuntaina reenattiin jälkeä ja esineitä Koivumäessä Heidin, Aaronin, Miinun, Bertan sekä Huin kera. Olipas kivaa päästä ihan uusiin maastoihin! Tallattiin ensin Heidin kanssa jälkiä vanhenemaan. Ensimmäisen kerran eksyin kun yritin löytää Aaronin jäljeltä takaisin ns. hakuradan keskilinjalle.. Toisen kerran sekosin suunnassa kun tallasin esineruutua - ja vielä valmiiksi merkattua, en ymmärrä miten se metsä oli niin vaikeasti hahmotettavissa .

Aaronin ja Bertan jälkeen Hui pääsi jälkihommiin. Olin piirtänyt Heidille jälkikaaviotoiveet - ja Huille tehtiin niiden mukaisesti kaksi jälkeä, joilla molemmilla mittaa n.500m, molemmissa yksi suora kulma ja kaksi terävää. Ekan jäljen jana oli n.30m ja jäljellä oli kaksi keppiä - toisessa jana n.40 metriä ja jäljellä samoiten 2 keppiä. Ekan jäljen jana oli jälleen huono. Jouduin lähettämään uudestaan. Hui poikkeaa nyt tosi helposti janalta johtuen maastonmuutoksista, ryteikköisestä paikasta tms. Murr! Jäljelle kuitenkin päästiin ja vauhti oli hurjaa! Jälki sujui kuitenkin mainiosti ja molemmat kepit nousivat hyvin. Toisen jäljen jana oli jo parempi, ei tikkusuora, mutta jana oli myös hankalassa ryteikköisessä kohdassa. Hui otti ensin jäljellä oikean suunnan mutta päätti jostain kummasta syystä kääntyä takaisin takajäljelle . Käänsin, ja loppujälki oli hyvää työskentelyä, asteen verran rauhallisempaa kuin ekalla jäljellä, myös kepit nousivat varmasti. Hienoa siis .

Esineruudussa Hui oli sitten taas aikamoinen hölmöläinen. Jo autolla huomasin että Aaronin auton ohi piti kulkea häntä pystyssä mutta en uskonut tai kuvitellut sen mitenkään vaikuttavan itse esineruutuun (enkä edes tiedä oliko se perimmäinen syy!). Esineruutu oli kisakokoinen ja Heidi vei Huin näkiessä neljä Heidin autossa ollutta esinettä takarajalle, molempiin takakulmiin + kaksi keskelle. Ekalle pistolle Hui lähti ihan hyvin, ei kuitenkaan nostanut suoraan edessä ollutta esinettä vaan ns. viereisen. Toisella pistolla nosti sitten valkoisen villasukan, mitä ensin väyläsi häntä tanassa varvikossa ja vasta mun huomautuksesta lähti tuomaan. Juoksi esineen kanssa vähän haluttoman oloisesti ja räkäisi sen varvikkoon n.10m päähän musta.. Huomautin että mitä ihmettä touhuat ja haki uudelleen esineen ja toi hyvin luovutukseen. Viimeisellä pistolla nosti vasemmassa takanurkassa olleen crocsin soljen ihan ok, tosin sitäkin piti häntä tötteröllä tutkia ensin.. Miinun hakiessa neljännen esineen ruudusta kävi ilmi että sekin oli herran suussa käynyt, sillä se oli kuolainen.. Apua... Meillä alkaa nyt olla ongelma tämän esineruudun suhteen! En tosiaan tiedä vaikuttaako asiaan se että esineet haisi Aaronille vai mikä nyt oli ongelma. Pitääpä seuraavaan reeniin kuitenkin ottaa jonkun uroskoiran kainalossa muhineita esineitä..

Oli tosi kiva reeni-ilta, vaikka pakokauhu kävi kerran aika lähellä. Nimittäin kun lähdettiin Huin toiselta jäljeltä kohti autoja onnistuttiin eksymään koko porukka. Ei meinattu mitenkään löytää polulle takaisin ja haahuiltiin ihan hyvä tovi ympäri metsää. Onneksi meitä oli monta ja pysyttiin rauhallisena, muutoin oltaisiin saatu viettää ehkä yö Teiskon karhujen kainalossa . Se on oikeastaan tosi pelottavaa kuinka nopeasti metsässä sekoaa ja unohtaa että mistä sitä taas olikaan tulossa. Kaikki näyttää aivan samanlaiselta, ja eipä siitä auringostakaan tällä kertaa ollut hyötyä kun ei tiennyt olisiko sen pitänyt olla millä puolella suhteessa haettuun polkuun..

Kiitos Heidille ja Miinulle hyvästä reeni-illasta!!