Torstaiaamu alkoi mukavasti kun saatiin vieraiksi Hanna ja tytöt sekä Huin emän omistaja Laura. Sisällä tietysti turistiin ensin tärkeimmät asiat ja hieman syötiin ja kaffeteltiinkin. Lapsien leikit sopivat ainakin suurinpiirtein yhteen, jos nyt ei huomioida koko päivän jatkunutta poikalasteni känkkäränkkä - noita-akan vierailua! Joskus sitä vaan miettii että millaista se elämä olisi jos olisikin kolmen pojan sijaan kolme tyttöä? Ei ainakaan monstereita, limaötököitä, pokemoneja ja muita karmivia juttuja Yllättynyt. Kaipa se känkkäränkkä käy kylässä tyttölapsienkin perheissä...?

Joo, turinoiden seassa (ja lasten) myös hieman reenattiin. Veikka aloitti jonka jälkeen Huisku pääsi hommiin. Otin ensin noutoa, missä vauhti kapulalle päin hyvä, mutta takasin tullessa "normaalia" huonompi, lisäksi toi kapulan vinoon - mikä selkeästi johtui siitä että Valtteri roikkui mun hiassa kitisten monoja jalkaan.. Otin uudelleen, ja luovutus edelleen huono. Kolmannella kerralla ihan ok, vaikkakaan ei sitä parasta Huita. Tuntui ottavan painetta kun lapsia oli piha täynnä ja Atte vielä sivakoi luisteluhiihtoa hieman liian lähituntumassa..

Noudon jälkeen jatkettiin seuraamisella. Saatiin siitäkin videopätkää, ja oli kiva nähdä miltä se touhu näyttää! Hui teki muuten hyvää seuraamista, mutta inan senkin pylly tahtoo taipua välillä ulos. Pitää muistaa palkata ulospäin, sekä ottaa namikuurillakin paikkaa paremmaksi.

Otettiin myös muutamat istumiset, mitkä myös ihan ok. Tässäkin palkkaus ulos, jotta ei istu vinoon. Istumisten jälkeen otettiin yksi vauhtiluoksetulo, mikä hyvin.

Veetin ja Glendan näytettyä mallia nulikoille Hymy otin vielä Huin uudestaan. Jäi kaivelemaan se nouto. Luovutus oli nyt hyvä, vauhti ei parasta Huita edelleenkään, kuitenkin ihan reipas laukka. En ole ottanut nyt vauhtinoutoja ollenkaan sitten sairasloman päättymisen (eli edellisistä aikaa jo yli 4kk), mutta teen vielä tovin perusnoutoa, jotta se todella iskostuu Huille mistä siinä on kyse. Perusnoudon lisäksi otin myös muutamia nostoja, mitkä hyviä ja nopeita + luovutus hyvin perille asti. Loppuun vielä puunkiertoja ja muutama luoksetulon loppuasento.

Laura (ja Hannakin!) varmaan järkyttyi kun aikamoista kaaosta oli koko visiitti. Lasten kanssa on aika säätämistä, Eemeli itkee ja isommat pojat osaavat kyllä omat temppunsa. No, jos jotain positiivista siitä hakee niin ainakin koirat tottuvat meteliin ja erinäisiin häiriötekijöihin myös reenatessa, vaikkakin Valtterin aivan välitön läsnäolo oli tänään Huille liikaa Silmänisku.

Iltapäivällä kävin koirien kanssa jäällä lenkillä, ei ihan hirveän pitkää lenkkiä huvittanut mennä kun lunta satoi vaakasuorassa suoraan kasvoihin. Nyt iltasella kun Aten kaverisynttäreistä selvittiin käytiin vielä naapurin Hannan kanssa tunnin lenkillä, joten aika puhki ollaan koko setti - tai ainakin minä Pusu

Kiitos Lauralle ja Hannalle (ja tytöille) mukavasta visiitistä ja avusta!!