Täytyy kyllä sanoa että aikanaan kun tämän pienen bc:n kotiini hain, en olisi osannut kuvitella että kahden vuoden päästä siitä pillitän jossain pirun tottiskentällä kun en saa sitä pelittämään ja tuntuu siltä että meidän yhteistyön välillä on kilometrin pituinen kuilu.. Mutta niin vain on - ja ehkä se parhaiten kertoo siitä kuinka EPÄTOIVOINEN alan olla.

Tämä ketjutusreenityyli(-kään) ei pelitä Huilla. Se näytti alkuunsa positiiviselta, Hui pelitti hyvin ja oli suhteellisen rento ja hyvävireinen. Näin ei ole ollut kolmessa viimeisessä reenissä. Hui on vajonnut täysin, ollut ts. aivan koomassa ja suorittaminen on sitten ollut todella ala-arvoista.

Eilen Mutalassa otettiin pieni reeni ja kentällä oli tosi hyvin häiriötä kun koulutustapahtuman jälkeen kentällä vielä reenaili ja ulkoili moni koirakko. Hui oli hyväntuntuinen itse ilmoittautumisessa (Veetin parina), mutta ongelmat alkoivat jo paikallamakuuseen siirtymisestä. Sain huomauttaa _monesti_ seuraamisen kontaktin tippumisesta ja sitä seuranneesta pälyilystä. Paikallamakuussa ei moitittavaa. Otettiin siihen päälle siirtyminen kentän alkuun, pieni makuutus - vihjesana ja pätkä seuraamista. Seuraaminen todella huono, maahanmenossa (olin päättänyt palkata luoksetulosta - otin siis vain liikkeestä maahanmenon ja luoksetulon) jäi istumaan (korjasin)  ja luoksetulossa jäi ensin seisomaan sivuttain mun eteen. Siitä palkka kuitenkin ja loppuleikit. HipHurei..

Palaan (sitten kun mua huvittaa taas reenata) takaisin riekkumisreeneihin missä palkkaa tulee usein ja jatkuvasti, eihän tästä näinkään mitään tule.

Ajattelin että yrittäisin reenata Huilla hieman agilityä, jotta meillä olisi jotain muuta yhteistä tekemistä kuin pelkkä tottis ja metsäreenit (vaikkakin metsässä meillä menee superhyvin). Pihassa on hyppyjä ja kepit, niillä nyt päästään jo jonkin verran reenaamaan.