Atte on edelleen kipeä (tosin toipumaan päin), joten ulkoilut oli torstainakin aika minimissä. Aamupäivällä Empun unien aikaan oltiin Valtsun kanssa pihassa ja siihen sivuun pienet pihatokot Huin ja Vaun kanssa. Huilla seuraamista, seuraamista ja seuraamista Hymy. Meni tosi mukavasti, otin vain lähtöjä ja käännöksiä, tosi hyvin pysyi pää ylhäällä mistä palkkausta lelulla. Otettiin seuraamisen lisäksi myös maahanmenoja, vielä paljon apuja käytössä.

Vau teki seuraamista sekä minun että Valtterin kanssa Silmänisku. Kerrassaan koomisen näköistä kun Valtsu seurautti Vauta Cool, Vau on onneksi lasten kanssa nätisti, ei härki lelua kädesta kuten emäntänsä kanssa Yllättynyt.

Iltapäivällä Hui kävi Elina Karhumäen käsittelyssä. Oli tosi hyvä visiitti ja saatiin paljon hyviä vinkkejä sekä lihaskunnon kasvatukseen että venyttäviin liikkeisiin. Huin liikkuminen oli Elinan mukaan tosi hyvää, eikä siitä päätellen olisi voinut kuvitella sen käyneen läpi tätä olkapää-episodia. Hyvä niin tietysti! Rintarangasta löytyi jumeja muutamien nikamien matkalta, ja jonkun verran oli lihasjäykkyyttä - mutta muuten selvittiin puhtain paperein. Operoidun olkapään liikeradat olivat puhtaat, eikä olkapäässä ylipäätään löytynyt moittimisen sijaa - suorastaan musiikkia korvilleni Silmänisku. Nyt pitää alkaa systemaattisesti reenata Huin etupään lihaksistoa parempaan kuntoon sekä venytellä sen lihaksia jotta myös agilityreenit on turvallista aloittaa tulevana keväänä.

Illan päätteeksi ajelin vielä Vaun kanssa agilityn vapaaharkkoihin Länsi-Teiskoon. Tehtiin kaksi erilaista radan pätkää sekä hieman keppejä. Haasteina takaakierrot sekä takaaleikkaukset + keppien avokulmat. Vau meni juuri sinne minne käskin, pitäisi vaan itse olla säpäkämpi ja kertoa aikaisemmin minne pitäisi mennä jotta saataisiin ns turhat sekunnit pois. Meidän ikuisuusongelma, ohjaaja saisi katsoa peiliin Kieli ulkona.