Olin vkonloppuna kouluttamassa belgejä metsäjäljellä Kyröskoskella, ja sain reenattua Huin sekä lauantaina että sunnuntaina.

Molempina päivinä Huille tehtiin haastavat reilun kilometrin mittaiset jäljet. Jäljellä oli paljon kulmia, erilaisia knoppeja, tienylityksiä ja vaikka mitä - tätä olin nimenomaan toivonut ja sitä saatiin :) Lauantaina Hui otti jäljen ensin oikeaan suuntaan (oikealle), mutta toisti niin tutun kisavirheensä että kääntyikin sitten takajäljelle - ja jäljesti itsensä autoon. Hetken hämmästelyn jälkeen uusi yritys. Nyt janalta lähtö ok. Jäljestys oli aika vauhdikasta ja välillä vähän liiankin itsevarmaa. Lopussa tuli pieni säätö ja hukka kolmen tien risteytyksen ylityksessä. Hui sen lopulta sitten selvitti, toivottavasti oppi olemaan hieman tarkempi. Yksi välikeppi jäi Huilta nostamatta, minkä itse poimin mukaan. En huomannut että se olisi mitenkään reagoinut keppiin, täysin yli mentiin ja minä se poimin mukaani.

Tänään sunnuntaina oli samainen haastava kikkailujälki Huille. Jälki vanheni reilun kolme tuntia. Nyt aivan nappisuoritus. Janalla tarkisti mutta kääntyi itse oikeaan suuntaan. Jäljesti tosi tarkasti ja napsi kepit iloisesti ylös. Pitäisi varmaan laittaa koira pulloon ja ottaa se sieltä sitten ennen SM:iä :D

Kyröskosken metsät ovat kyllä haastavat omalla tavallaan. Niitä kun silmäilee niin helposti miettii että mikäpä tuolla jäljestellessä - mutta kun siellä metsässä sitten tarpoo niin voi järkky sitä harhojen määrää! Elokuussa voisin kuvitella siellä liikkuvan ihmisiä vieläkin enemmän - kiitos marjastus ja sienestys ajan.. Lisäksi jo nyt pohja pölisi ihan kiitettävästi ja koirat pärskivät. Hirviä ja ties mitä sorkkaeläimiä siellä riittää myös. Joten siellä on kyllä syytä reenata ihan säännöllisesti tässä kuluvan kauden aikana ;)