Maanantai aamusella treffasin Pinsiön metsässä Pian ja Hannan koirineen. Tallattiin ristiin ja rastiin jälkiä, ja sillä välin kun jäljet vanheni reenattiin vähän kaikenlaista. Vau pääsi nostamaan yhden esineen, enempää se ei ruutuun irronnut enkä jäänyt sitä sitten hinkuttamaan. Hui otti kaistalereenin mikä meni kyllä ihan sinkoiluksi ja juoksenteluksi. Ekalla nousi taas keskiesine, tokalla etuesine ja viimeisenä takaesine. Nyt pitää esineiden kanssa vahvistaa tuota taakse suoraan menemistä.. Edelleen .

Huin jälki oli n. VOI:n luokkaa pituudeltaan ja haastavuudeltaan se oli sitä täysin. Pian tekemä harha Hannan tallaamalle jäljelle sai herran tosin narahtamaan täysin. Alku sujui hienosti, janalta nappasi jäljen vasemmalle kuten pitikin. Tuon harhan jälkeen ei ollut mitään ongelmia, kaikki kuusi keppiä nousivat hyvin ja se malttoi jokaisella kepillä leikkiä hyvän tovin. Jäljestys oli taas tosi vauhdikasta, mutta inasen "huimaisempaa" kuin lauantain vauhtijäljellä .

Iltasella käytin Huin Karhumäen Elinan käsittelyssä. Hui oli muuten ihan hyvässä kunnossa, mutta muutama nikaman kohta aiheutti kovaakin kipua ja herra pyristeli tosissaan hoidon aikana. Elina sai kuitenkin jumit avattua ja lopuksi Huikin nautti käsittelystä silmät ummessa.